Työhyvinvointi ja -turvallisuus

Työturvallisuuskeskuksen julkaisemassa oppaassa Sosiaalisen median työkäyttö suositellaan, että sosiaalisen median työkäyttöön liittyvät työhyvinvointia uhkaavat riskit arvioidaan työsuojelun näkökulmasta. Tämä arvio on tarpeen lastensuojelussa, sillä ajoittain lastensuojelutyötä ja alalla työskenteleviä kritisoidaan sosiaalisen media palveluissa kovin sanoin.

Sosiaalisen mediasta voi muodostua psykososiaalinen kuormitustekijä, jos:

  • työntekijä tai ammattikunta saa osakseen kovaa kritiikkiä
  • sosiaalisen median työkäyttöä ei ole otettu huomioon työjärjestelyissä eikä siihen ole varattu riittävästi aikaa
  • työpaikan sisäiset ristiriidat leviävät sosiaaliseen mediaan puitavaksi.

Työpaikan ristiriidat selvitetään työpaikalla

Työpaikoilla esiintyy silloin tällöin näkemyseroja ja ristiriitoja, jotka saattavat levitä sosiaaliseen mediaan. Mikäli ristiriidat eivät ratkea osapuolten välillä, esimiehen velvollisuus on puuttua tilanteeseen. Avuksi voidaan ottaa työsuojelu.

Työpaikan asioiden julkinen kommentointi ei ole suotavaa. On erityisesti vältettävä viittauksia henkilöihin, jotka voidaan tunnistaa. Ongelmat on otettava puheeksi kasvotusten, ei verkossa.

  • Esimiehen tehtävä on tarvittaessa puuttua työhön liittyviin ristiriitatilanteisiin ja auttaa niiden ratkaisussa. Tilanteesta voi puhua myös työsuojeluvaltuutetulle.
  • Työyhteisölle tulee olla lojaali myös vapaa-aikana. Työnantajan tai työtovereiden kritisoiminen sosiaalisessa mediassa ei kuulu hyvään työkäytökseen.

Kun on työtä, pitää resursoida

Jos työskentely sosiaalisessa mediassa on osa työtehtäviä, tulee työpaikoilla sopia ajankäytöstä ja huolehtia koulutuksesta. Työskentelyä sosiaalisessa mediassa ei voi tehdä ”kaiken muun” lomassa, vaan siihen on varattava työaikaa, aivan kuten sähköpostityöskentelyyn tai puhelinaikoihin.

Epäasiallinen kohtelu sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisessa mediassa esitetty ja jaettu kritiikki lastensuojelusta yleensä ja etenkin yksittäisistä lastensuojelun ammattilaisista voi ryöpsähtää vaikeasti hallittavaksi, ja siitä voi muodostua psykososiaalinen kuormitustekijä.

Työpaikoilla tarvitaan yhdessä sovitut toimintamallit, joilla puututaan lastensuojelun työntekijän epäasialliseen kohteluun sosiaalisessa mediassa.

  • Epäasiallista kohtelua osakseen saanutta työntekijää ei saa jättää yksin. Työntekijälle tulee tarjota työterveyshuollon palveluita ja mahdollisuutta keskustella asiasta työyhteisössä.
  • Työpaikoilla tulee olla tiedossa, miten toimia, jos arvelee sosiaalisen median epäasiallisen kohtelun ylittävän rikosoikeudellisen kynnyksen.

Työnantajan toimintavelvollisuus ja keinot

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisista työoloista, ja työntekijöillä on velvollisuus kertoa työturvallisuutta uhkaavista tekijöistä.

  • Kun työnantaja saa tiedon sosiaaliseen mediaan liittyvistä epäasiallisesta käytöksestä, hänen on ryhdyttävä toimiin.
  • Tieto voi tulla työntekijältä itseltään, mutta myös luottamusmieheltä tai työterveyshuollon kautta, kun työntekijä on antanut siihen luvan.

Sosiaalisen median kuormitustekijät voidaan arvioida osana työpaikkojen vaara- ja kuormitustekijöitä, vaikka lainsäädäntö ja työturvallisuusohjeet eivät otakaan niitä yksiselitteisesti vielä huomioon. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla laaditaan jonkinlainen sosiaalisen median toimintaohje, jossa kuormitustekijät otetaan huomioon.

Työnantajan tulee puuttua, kun:

  • epäasiallinen tai uhkaava kirjoittelu tapahtuu työpaikan omalla keskustelupalstalla tai työnantajan ylläpitämällä sivustolla
  • sosiaalisessa mediassa alkanut tai sinne levinnyt kirjoittelu vaikuttaa työhön, aiheuttaa ristiriitoja, heikentää työilmapiiriä tai haittaa työn tekemistä
  • sosiaalisessa mediassa toimitaan työnantajan määräysten tai yhteisten sääntöjen vastaisesti
  • sosiaalisen median työkäyttö aiheuttaa väkivallan uhkaa, haitallista kuormittumista, ylipitkiä työpäiviä sekä ongelmia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa
  • sosiaalisen median kirjoittelu aiheuttaa väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikalla tai työhön liittyvissä olosuhteissa.

Toimintamalli esimiehille

  • Selvitä, mitä on tapahtunut ja kirjaa tosiasiat muistiin.
  • Selvitä, onko taustalla työhön liittyviä ongelmia, kuten epäselvyyksiä työtehtävissä tai tiedonkulussa.
  • Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin.
  • Jos työpaikan sisäiset ristiriidat leviävät sosiaaliseen mediaan, pidä yhteinen keskustelutilaisuus, jossa sovitaan, miten jatkossa käyttäydytään.
  • Jos keskustelu ei johda tuloksiin, on mahdollista antaa suullinen huomautus tai kirjallinen varoitus.
  • Kuormitustilanteissa tee töiden uudelleen järjestely, ohjaa työterveyshuoltoon.
  • Ota rikosepäilyissä yhteys poliisiin tai konsultoi nettipoliisia.
  • Seuraa tilannetta.

Rikosuhripäivystys

Jos olet joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi tai joutunut rikoksen todistajaksi, voit olla yhteydessä Rikosuhripäivystykseen (RIKU).

  • Auttava puhelin p. 0203 16116.
  • Juristin puhelinneuvonta p. 0203 16117.
  • Rikosuhripäivystyksen sivuilla on myös mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun chatissa.

Rikos sosiaalisessa mediassa

Perustuslain 12 §:n mukaan sananvapaus on kaikilla kansalaisilla. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Samoin Suomen allekirjoittaman Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla ja YK:n ihmisoikeussopimukset takaavat sananvapauden ja oikeuden mielipiteen ilmaisuun.

Sananvapauteen liittyy vastuu, eikä sananvapaus anna oikeutta polkea toisen oikeuksia. Tämä periaate on tarpeen muistaa, kun mietitään sellaisia sosiaalisen median sisältöjä, joita julkaistaan yksilön sananvapauden nimissä, mutta jotka saattavat rikkoa lapsen oikeuksia tai loukata lastensuojelussa työskentelevien kunniaa tai yksityisyyttä.

Monissa oikeuteenkin asti viedyissä tapauksissa on toisaalta korostettu sitä, että lastensuojelussa työskentelevien on hyväksyttävä se, että lastensuojelusta ja alan ammattilaisistakin keskustellaan julkisesti ja työtä myös voidaan arvostella.

Epävarmoissa tilanteissa voi kääntyä nettipoliisin puoleen, joka arvioi, onko rikosilmoituksen tekeminen aiheellista. Sosiaaliseen mediaan liittyvät rikosnimikkeet ovat kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levitys.

Mitä voi tehdä nettikiusaamistapauksissa

  • Älä lähde mukaan sanailuun.
  • Kiusaajan voi laittaa palveluissa estolistalle ja ilmoittaa kiusaamisesta ylläpitoon viestien tai profiilin poistamiseksi.
  • Asiaa voi koettaa sovitella itse ja ilmoittaa, ettei käytöstä hyväksy ja pyytää, että kiusaaminen lopetetaan.
  • Jos normaali puhe ei auta, voi olla yhteydessä nettipoliisiin. Netissä toimivat poliisit ovat kaikkien käytettävissä.

Tavallisesti nettipoliisi käy poliisiprofiilista huomauttamassa kiusaajaa, ja tämä yleensä auttaa. Jos kiusaaminen ei lopu, voidaan harkita rikosilmoituksen tekemistä. Rikosilmoituksen voi tehdä joko poliisin nettisivujen kautta sähköisesti tai käymällä poliisilaitoksella. Kiusaajan viestit olisi hyvä pitää tallessa mahdollista esitutkintaa varten.

Kysymyksiä epäasiallisen kirjoittelun selvittelyn tueksi:

  • Minkälaista epäasiallista kirjoittelua on esiintynyt ja miten henkilö on sen kokenut?
  • Tiedetäänkö kirjoittajan tai kirjoittajien henkilöllisyys?
  • Miten tilanne on alkanut ja miten se on edennyt?
  • Kuinka kauan kirjoittelu on jatkunut? Kuinka usein sitä on esiintynyt?
  • Liittyykö kirjoittelu joihinkin tilanteisiin?
  • Onko asioista puhuttu kasvokkain? Jos on, niin mitä tapahtui? Jos ei, niin miksi ei?
  • Miten henkilö kokee tulevansa toimeen yleensä asiakkaiden tai muiden työyhteisön jäsenten kanssa?
  • Mikä on oma käsitys kirjoittelun syistä?
  • Onko tilanne uusi vai onko kiusattu kokenut aiemmin vastaavaa? Jos on, niin mitä selviytymiskeinoja hän käytti? Miten tilanne ratkesi?
  • Miten tilanteessa olisi hyvä edetä?

Minusta on otettu kuvia kotikäynnillä ja ne julkaistiin internetissä. Haluaisin ne pois, miten toimin?

Ota asia esille työpaikallasi. Aluksi voit pyytää asiakastasi poistamaan kuvat. Nettipoliisilla ei ole mahdollisuutta materiaalin poistamiseen ja tehokkainta on olla yhteydessä palvelun ylläpitoon. Jos asiaan liittyy jokin rikos, voit tehdä rikosilmoituksen. Jos materiaali esiintyy suomalaisella palvelimella, se voidaan poistaa tuomioistuimen päätöksellä. Ulkomaalaisten sivustojen osalta on suositeltavaa olla yhteydessä suoraan ylläpitoon.

Minua loukataan ja uhkaillaan, mitä voin tehdä?

Ensiksi asiasta tulee puhua esimiehelle. Nettipoliisin ohje, on että aluksi tulee käyttää palvelun tarjoamia estolistoja ja ilmoittaa asiasta ylläpitoon. Kun asiasta ilmoitetaan nettipoliisille, kerro lyhyesti mitä on tapahtunut ja kuka toiminnan taustalla on. Merkitse selkeästi materiaaliin kohdat, mihin haluat nettipoliisin kiinnittävän huomiota ja ota mahdollisuuksien mukaan kuvakaappauksia. Lähetä myös suorat linkit osallisten profiileihin.

Lastensuojelun työntekijästä on tehty feikkiprofiili, miten sen saa poistettua?

Identiteettivarkaus on rikos tiettyjen reunaehtojen täytyttyä, joten jokainen feikkiprofiili ei ole rikosasia. Identiteettivarkauden osalta on kyse rikoksesta, mikäli henkilö esiintyy toisena, todellisena henkilönä erehdyttääkseen kolmatta osapuolta ja aiheuttaa siten taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee. Feikkiprofiilin poistamiseksi paras keino on ottaa yhteys palvelun ylläpitoon ja pyytää ylläpitoa poistamaan profiili.

Kerran verkossa – melkein ikuisesti

Sosiaalisen median ja internetin yksi suurimmista ongelmista on se, ettei kerran julkaistua välttämättä koskaan saa pois täysin internetistä. Vaikka alkuperäinen julkaisu poistettaisiin, ei ole varmuutta, millaisia kopioita jää elämään verkkoon.

  • Palveluntarjoajat voivat poistaa viestejä ja muita niiden kautta julkaistuja tietoja omien käyttöehtojensa mukaisesti.
  • Sananvapauslain perusteella sisällöltään lainvastaiseksi todettu verkkosisältö voidaan tuomioistuimen päätöksellä määrätä yleisön saatavilta poistettavaksi ja hävitettäväksi.
  • Tuomioistuin voi antaa verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräyksen, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen ylläpitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi.

Oikeus tulla unohdetuksi

Oikeus tulla unohdetuksi tarkoittaa sitä, että Google ja muut hakukoneet joutuvat poistamaan sinuun liittyviä hakutuloksia, jotka ohjaavat vanhentuneeseen tai epäolennaiseen tietoon. Tiedot poistetaan, paitsi jos on olemassa jokin laillinen peruste säilyttää ne.

Oikeus koskee henkilön nimeen yhdistettäviä linkkejä. Alkuperäinen tieto on edelleen saatavilla suoraan lähteestä tai eri hakutermejä käyttäen. Tarkoitus on parantaa kansalaisten yksityisyydensuojaa, mutta ei hävittää menneitä tapahtumia tai rajoittaa lehdistönvapautta.

Esimerkiksi Googlelta oikeutta tulla unohdetuksi pyydetään sähköisellä lomakkeella. Mikäli tietoja ei suostuta poistamaan, voi asiasta valittaa Suomessa tietosuojavaltuutetulle. Tietosuojavaltuutetun neuvontapuhelin antaa lisätietoja (p. 029 56 16670).

Turvallisuusohjeita omaksi turvaksi

Valtiovarainministeriön Sosiaalisen median tietoturvaohje kuvaa keskeisimmät sosiaalisen median palveluihin liittyvät tietoturvallisuusuhat sekä ohjeistaa organisaatioita mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti organisaatioiden sosiaalisen median palveluiden ja niiden käytön suunnittelijoille, tietohallinnolle sekä tietoturvaorganisaatiolle ja -toiminnoille, mutta seuraavat perusohjeet ovat käyttökelpoisia kaikille.

Salasanat ja päivitykset

  • Älä käytä samaa salasanaa eri palveluissa. Käytä eri käyttäjätunnuksia ja salasanoja työ- ja vapaa-ajan palveluissa. Käytä vain vahvoja salasanoja.
  • Älä anna selaimen tallentaa käyttäjätunnusta ja salasanaa muistiin, vaikka selain sitä ehdottaa. Tyhjennä selainhistoria, etenkin jos käytät muiden koneita.
  • Huolehdi, että tietokoneesi käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot on päivitetty ajan tasalle ja torjuntaohjelmistot ovat käytössä ja päivittyvät.
  • Tarkista käyttäjäprofiilin yksityisyyden suojaa koskevat asetukset ja muuta niitä tarvittaessa siten, että tietosi eivät leviä laajemmalle kuin haluamallesi käyttäjäjoukolle.

Omat ja muiden tiedot

  • Älä syötä liian henkilökohtaisia tai yksityiskohtaisia tietoja, valokuvia tai muuta materiaalia.
  • Mieti, minkä asian haluat julkaista avoimesti verkossa. Voiko tämä tieto tai kuva olla julkinen vielä viiden vuoden kuluttua?
  • Kunnioita ja noudata muiden ihmisten suhtautumista sosiaalisiin medioihin.
  • Muista, että palvelun ylläpitäjät pääsevät teknisesti käsiksi kaikkeen palveluun talletettuun ja myös vain keskustelun osapuolten väliseksi tarkoitettuun tietoon.

Hämäräperäiset yhteydenotot ja viestit

  • Älä hyväksy tuntemattomia yhteydenottoyrityksiä verkostoosi äläkä avaa vieraita, epäilyttäviä linkkejä.
  • Huomioi vastuusi ylläpitäjän roolissa. Poista ylläpitämiltäsi sivuilta ja ryhmistä ne viestit, jotka ovat asiattomia ja lainvastaisia. Reagoi väärinkäytöksiin.

Roolit selviksi

  • Noudata työpaikkasi sosiaalisten medioiden käyttöpolitiikkaa. Jos sinulla on tilaisuus osallistua tietoturvakoulutukseen, mene mukaan.
  • Älä keskustele työasioista muissa kuin työtehtäviin hyväksytyissä sosiaalisissa medioissa. Ole erityisen huolellinen salassa pidettävän tiedon suhteen.
Lukko

Sosiaalinen media sosiaalialan ammattilaisten yhteisönä

Sosiaalisen median palveluista voi varsin vaivatta luoda oman ammatillisen toimintaympäristön, jossa voi verkostoitua, kysyä, voimaantua ja löytää uusia toimintatapoja tai tuoda omaa osaamisesi esiin.

Yksityishenkilönä, mutta ammatillisessa roolissa toimiessa on hyvä miettiä, mihin aika riittää. Innostava toiminta ammattilaisten verkostossa voi muuttua harrastuksesta työnkaltaiseksi. Mieti ennakkoon, missä menevät rajasi, onko paikallaan pitää taukoja ja laittaa sosiaalinen media välillä ”kiinni”.

 

Haastattelu

Haastattelu

Sosiaalityöntekijä Sonja Perttulalla on useita sosiaalisen median tilejä, joilla on erilaisia ”rooleja”. Hänelle sosiaalinen media on tärkeä ammattisen keskustelun ja yhteydenpidon areena. Perttula työskentelee parhaillaan Lastensuojelun Keskusliitossa ma. asiantuntijana.

Minun some-päiväni

 

Mihin tarkoitukseen käytät eri palveluita?

Facebook on henkilökohtaisin ja käytän sitä yhteydenpitoon kavereiden kanssa. Lisäksi se on oivallinen erilaisten ryhmien toiminnan tueksi. Twitterissä osallistun yleisempään keskusteluun ja myös tuntemattomien kanssa. Instagram on kuvavirtaa varten ja jaan jonkin verran sen sisältöä myös Facebookiin ja Twitteriin.

Youtubessa ja Periscopessa olen vain katsojana, mutta niissä olisi paljon potentiaalia ammatilliseen käyttöön. Snapchatia vasta opettelen. HeiaHeiaa käytän treenipäiväkirjana ja Couchsurfing on alusta monipuoliseen matkusteluun ja ihmisiin tutustumiseen.

Missä käyt ammatillista keskustelua?

Twitterissä osallistun eniten ammatilliseen keskusteluun, vaikka tili on henkilökohtainen. Sosiaalityön uraverkoston Facebook-ryhmän myötä olen keskittynyt Twitterissä enemmän sosiaalialan asioihin.

Pidän tärkeänä sitä, että ammatilliset päivitykset nousevat osaksi laajempaa keskustelua ja siihen Twitter on oikea kanava. Olen pohtinut ammatillisen Facebook-profiilin perustamista, koska seuraan Facebookissa paljon ammatillisia asioita ja haluaisin ne pois henkilökohtaiselta uutisjanaltani.

Millainen on somepäiväsi?

Sometan kun ehdin, lähes päivittäin, mutta en koko aikaa. Haluan pitää somettamisen hauskana ja rentona. Älypuhelin helpottaa somettamista huomattavasti, sillä jo viiden minuutin bussimatkalla ehtii piipahtaa somessa.

Kommentoin ja jaan sellaista sisältöä kuin kulloinkin sattuu huvittamaan. En toteuta mitään selkeää strategiaa. Koen, että tarvitsisin viestintäammattilaisten tukea, jos edustaisin somessa jotakin organisaatiota.

Mitä myönteistä sosiaalinen media voi antaa lastensuojelulle?

Kyse on näkyvyydestä ja vaikuttamisesta. Sosiaaliala on huonosti tunnettua, vaikka kaikilla onkin siitä mielikuva. Sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuutta, sosiaalipolitiikan ilmiöitä ja asiakkaiden tilanteita on syytä tuoda esille jatkuvasti.

Sosiaalialasta ja lastensuojelusta käyty keskustelu voisi olla paljon laadukkaampaa ja monipuolisempaa. Sosiaalinen media tarjoaa meille kaikille mahdollisuuden osallistua keskusteluun, joten miksi emme tarttuisi tilaisuuteen?

Entä mitä sosiaalinen media voi antaa ammatti-identiteetille?

Henkilökohtaisesti olen kokenut, että sosiaalisesta mediasta on eniten hyötyä verkostoitumisessa. Rivityöntekijänä on vaikea verkostoitua, kun työpäivät kuluvat oman työyhteisön ja asiakkaiden kanssa. Kaikista työyhteisöistä ei ole mahdollista lähteä osallistumaan esimerkiksi seminaareihin.

Sosiaalisen median palveluista saa yllättävän nopeasti luotua verkoston, jolta uskaltaa kysyä neuvoa ammatillisiin asioihin, vaikka henkilöitä ei olisi koskaan oikeasti tavannutkaan. Olen voimaantunut valtavasti ja saanut lisää itseluottamusta, kun olen lähtenyt keskusteluihin mukaan.

Oletko kohdannut sosiaalisessa mediassa kiusaamista tai muita ikäviä kohtaamisia?

En ole saanut sosiaalisessa mediassa kielteistä huomiota missään asioissa. Päinvastoin, olen jopa onnistunut käymään rakentavaa keskustelua turvapaikanhakijoihin liittyvissä asioissa! Kritiikkiä olen saanut, mutta ilman sitä ei olisi keskustelua.

Sosiaalialan ammatilliset ryhmät

Oletko kaivannut areenaa, missä voit keskustella sosiaalityöstä turvallisesti kollegojen kesken? Yksi mahdollisuus on syksyllä 2016 Facebookin perustettu Sosiaalityön uraverkosto. Uraverkosto on suljettu ryhmä ja tarkoitettu sosiaalityöntekijöille tai sosiaalityön maisterivaiheen opiskelijoille. Sivua ylläpidetään vapaaehtoisvoimin. Verkostossa käydään ammatillista keskustelua sosiaalityöstä ja tuetaan toisia sosiaalityöntekijöitä työuralla etenemissä.

Sosiaalityö-Flashmob on suljettu ryhmä, joka perustettiin vuonna 2012 viidellä paikkakunnalla yhtä aikaa järjestettyä flashmob-tempausta varten. Vapaaehtoisvoimin ylläpidetty ryhmä jäi elämään ja on sosiaalialan ammattilaiset ja muut alasta kiinnostuneet käyvät ajankohtaista keskustelua.

Lukko