Miten lastensuojelusta puhutaan sosiaalisessa mediassa?

Lastensuojelun julkinen kuva ja siitä käyty keskustelu sosiaalisessa mediassa ovat vinoutuneet. Sosiaalisen median julkaisujen ja keskusteluiden päävirtaa seuraamalla lastensuojelusta voi piirtyä mielikuva, jota leimaavat ennakkoluulot ja epätietoisuus lastensuojelun toimintatavoista.

Lastensuojelun ammattilaisten neutraalia ja asiantuntevaa ääntä somessa kuuluu vielä suhteellisen vähän, joskin pikkuhiljaa hekin ovat heräilleet sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Some-pioneereja löytyy jo lastensuojelunkin piiristä.

Keskustelu voi kärjistyä

Sosiaalisessa mediassa on useita lastensuojelua kriittisesti käsitteleviä sivustoja, jotka on perustettu esimerkiksi kriisiytyneen lastensuojeluasiakkuuden pohjalta. Kriittisessä lastensuojelupuheessa sosiaalisen median sisällöt keskittyvät usein yksittäiseen perheeseen ja lapseen sekä heidän työntekijöihinsä.

Henkilökohtaiset asiat voivat valua julkisiksi, jos vanhemmat jakavat sosiaalisessa mediassa omia ja lastensa kuvia, kirjoittavat sisältöihin lapsen ja perheenjäsenten nimet ja julkaisevat kuvaruutukopioita lasten potilaskertomuksista ja lastensuojeluasiakirjoista. Myös sosiaalityöntekijöistä julkaistaan tietoja ja kuvia.

  • Sosiaalisen median viestinnälle tyypillisesti keskustelu lastensuojelusta voi leimahtaa ja laajeta nopeasti, kärjistyä ja muuttua ääritilanteessa vihapuheeksi viranomaisia kohtaan.
  • Keskusteluihin otetaan tällöin helposti kantaa pelkän otsikon tai kuvan perusteella, faktoja ei tarkisteta tai toista näkemystä kuunnella.
  • Sosiaalisesta mediasta keskustelu voi laajeta sanomalehtiin, televisioon tai radioon.

Onko työntekijän vaan totuttava somen vihapuheeseen, kysyy Emmimaria Tenkanen Sosiaalinen tekijä -blogin kirjoituksessa. Lisää aiheesta voi lukea hänen pro gradu -työstään.

”Olisko siis parempi että mitään lastensuojelua ei olisi olemassakaan, ei olisi järjestelmää joka puuttuu peliin kun on ongelmia?”

Neutraalia ja myönteistä ääntä

Sosiaalisessa mediassa on myös toisenlaista lastensuojelupuhetta. Somessa julkaistaan ja keskustellaan lastensuojelusta neutraalisti tiedottaen, ongelmia ja ratkaisuja pohdiskellen tai lastensuojelun tarpeellisuutta korostaen. Äänessä ovat viranomaiset, järjestöt, yksittäiset lastensuojelun ammattilaiset ja asiakkaat.

Asiakkaiden tai entisten asiakkaiden ääni nousee esille esimerkiksi joidenkin nuorten naisten ylläpitämissä lifestyle-blogeissa, joissa kerrotaan omakohtaisia kokemuksia lastensuojelusta ja siitä, kuinka lastensuojelu on auttanut vaikeassa elämäntilanteessa.

YouTubeen on myös ladattu nuorten tekemiä videoita, joissa he kertovat avoimesti elämästään lastenkodissa ja siitä, millaista on olla huostaanotettu nuori. Lastensuojelun asiakkuus ja sen värittämä nuoruus näyttäytyvät näissä videoissa normaalina elämänä, ja nuoret haluavat jakaa kokemuksiaan muille.

Yleisön kommentointi asiakkaiden tai entisten asiakkaiden julkaisuihin on kannustavaa, ja moni kertoo omasta lastensuojeluhistoriastaan. Katsojat vaihtavat keskenään kokemuksia ja tietoa.

Oulun tapaus

Sosiaalisessa mediassa on saanut paljon huomiota YouTubessa julkaistu Oulussa tapahtuneeseen huostaanottoon liittyvä video. Tammikuussa 2014 kuvatulla videolla näytetään, kuinka sosiaaliviranomaiset noutavat poliisin avustuksella kaksospojat, jotka olivat karanneet kotiin sijoituspaikastaan.

Videoon liittyvä kommentointi oli järkyttynyttä ja värikästä. Kärjistyneissä kommenteissa sosiaalityöntekijöitä uhattiin väkivallalla, mutta myös spekuloitiin tapauksen ja lasten kotiolojen taustoista.

Oulun huostaanottovideon julkaisua puitiin Oulun käräjäoikeudessa kevättalvella 2016. Syyttäjä vaati rangaistusta yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Poikien henkilöllisyys selviää videolla, kuten myös se, että heillä on lastensuojelun asiakkuus ja että heidät on huostaanotettu.

Rangaistuksia vaadittiin sekä isälle, joka oli antanut luvan videon julkaisemiseen, että videon julkaisijalle.

Oulun käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Käräjäoikeuden mukaan isällä poikien huoltajana oli oikeus julkaista video. Huoltajalle kuuluu sananvapaus, eikä hänellä lähtökohtaisesti ole vaitiolovelvollisuutta omaa lastaan koskevista asioista. Käräjäoikeus totesi, että lasta koskevan videon julkaiseminen YouTubessa vaikuttaa lapsen yksityisyyteen, ja lapsen yksityisyyden suoja tulee ottaa huomioon julkaisua harkittaessa. Lasta koskevien kuvien ja videoiden julkaisemista kuitenkaan ei ole kriminalisoitu, eikä se siksi ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa.

Päätöksen perusteluissa tuodaan esille, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on pohtinut tilanteita, joissa huoltaja käyttää väärin asemaansa lapsensa asioissa. EIT on katsonut, etteivät huoltajan oikeudet ole rajoittamattomia ja että julkisella vallalla on velvollisuus suojata lasta huoltajan aseman väärinkäytöltä. EIT ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tehnyt ratkaisuja, joissa olisi pohdittu lapsen yksityisyyden suojaa suhteessa omaan vanhempaansa.

”Itävallassa tytär haastoi vanhempansa oikeuteen lapsuuskuvista Facebookissa. Vanhemmat eivät piitanneet tyttären pyynnöistä poistaa kuvat. Isän mukaan hänellä on oikeus julkaista kuvia tyttärestään, koska hän on ottanut ne.” Lue lisää Ylen uutisesta.

”Lastensuojelussa tehdään hyvää, arvokasta ja henkisesti raskasta työtä. Ilman lastensuojelua moni lapsi olisi mennyt ennen aikojaan hautaan.”

Mukaan sosiaalisen median keskusteluihin

Lastensuojelulla on paljon mahdollisuuksia osallistua sosiaalisen median keskusteluihin, joskin niihin liittyy myös rajoituksia. Lastensuojelutyön ammattilaiset eivät salassapitosäädösten vuoksi voi kommentoida asiakkaiden tilanteita yksityiskohtaisesti, vaan keskustelu on pidettävä yleisellä, neutraalilla tasolla. Osallistumista voivat lisäksi estää työntekijöiden pelko kritiikistä, epätietoisuus tietoturva-asioista, työpaikkojen viestintäkäytännöt ja työvälineiden puutteellisuus.

Oikeuden ja velvollisuuden osallistua julkiseen keskusteluun antavat:

  • sosiaalialan ammattilaisen ammattietiikka
  • laki viranomaistoiminnan julkisuudesta
  • sosiaalihuollon neuvonnan ja ohjauksen sekä rakenteellisen työn pykälät
  • kuntalaki.

Sosiaalihuoltolain neuvonnan ja ohjauksen pykälät korostavat, että ”erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen”.

Ohjausta ja neuvontaa tehdään pääasiassa kasvokkain, ja sitä tuetaan monilla muilla jo olemassa olevilla kanavilla. Tehtävän suorittamiseen voidaan ja kannattaa kuitenkin valjastaa myös sosiaalisen median palveluita, joiden kautta tietoa tuen ja palveluiden valikoimasta voidaan tarjota nopeasti, kustannustehokkaasti ja kohdennetusti.

Lastensuojelu ja julkisuus

  • Lastensuojelulla on suhteessa julkisuuteen kaksi tasoa: lastensuojelun yksilöasioista ei voi julkisuudessa puhua salassapitosäädösten vuoksi. Lastensuojelusta toimintana sen sijaan voi puhua.
  • Lastensuojelun on hyvä tarjota tietoa, tukea ja apua siellä missä ihmisetkin ovat eli sosiaalisessa mediassa.
  • Aktiivisen viestinnän avulla parannetaan lastensuojelutyön läpinäkyvyyttä ja lisätään kansalaisten tietoja heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä vaikutusmahdollisuuksistaan.
  • Sosiaalisen median keskustelut muokkaavat lastensuojelun mainetta ja merkitystä niille ihmisille, jotka tarvitsevat lastensuojelun palveluita. Väärä tai kielteinen tieto voi estää ihmisiä hakemasta ja saamasta apua.

Sosiaalisen median monipuoliselle ja myönteisellekin lastensuojelupuheelle on tilausta. Sillä on voimaannuttava vaikutus työntekijöille ja normalisoiva merkitys lastensuojelun asiakkaille.

”Missä ne on ne luotettavat ja oikeudenmukaiset työntekijät, jotka osaa hommansa? Ei niitä siellä lastensuojelussa ainakaan ole.”

 

Haastattelu

Haastattelu

Laura Tiitinen on sosiaalityöntekijä, opettaja ja sosiaalityön julkisen viestinnän väitöskirjatutkija Lapin yliopistosta. Hän on aktiivinen keskustelija ja bloggaaja, jonka aiheena on usein sosiaalityön julkinen viestintä.

Osallistuminen julkiseen keskusteluun on osa työtä

 

Onko lastensuojelu sosiaalisessa mediassa hiljaa?

Ongelma on siinä, että lastensuojelun ääni rajoittuu vain tiettyihin tiloihin. Hiljaisuus juontuu osittain kulttuuristamme. Joissakin maissa mielipiteiden ja kannanottojen julkista esittämistä harjoitellaan jo ensimmäiseltä koululuokalta lähtien. Meillä niitä ei harjoitella välttämättä edes yliopistoissa. Julkista viestintää voi kuitenkin helposti harjoitella.

Ammattiin liittyvä julkinen keskustelu on asiantuntijatiedon levittämistä ja viemistä sinne, missä sitä tarvitaan. Samalla opitaan, että asiantuntijatiedolla vaikuttaminen kuuluu lastensuojelun työtekijän työtehtäviin.

Miksi lastensuojelualan pitäisi olla mukana sosiaalisen median keskusteluissa?

Kaikkien tulisi olla mukana keskusteluissa oman ammattikuntansa ja asiakkaidensa vuoksi. Monet työhön vaikuttavat rakenteelliset ongelmat ja asiakkaiden ohjautuvuuteen liittyvät haasteet juontuvat osittain siitä, ettei tarjolla ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä lastensuojelusta.

Nyt kun rakenteellinen sosiaalityö on selkeästi lainsäädännössä, meidän tulee ymmärtää, että se velvoittaa jokaista työntekijää. Asiakkaiden oikeuksien ja etujen ajamiseen ei tarvita kenenkään lupaa, vaan se on meidän velvollisuutemme.

Mitä vaaditaan, että keskusteluihin voi osallistua?

Työnantajan tulee tunnistaa julkinen keskustelu työtehtäväksi, johon toisinaan syntyy tarve osallistua. Työyhteisön viestintäsuunnitelmilla ja -kulttuurilla on suuri merkitys työntekijöiden viestintään.

Lastensuojelussa tarvitaan enemmän luottamusta. Esimiesten ja organisaation tulee luottaa siihen, että työntekijät viestivät julkisesti harkitusti. Työntekijöiden tulee luottaa enemmän omaan asiantuntijatietoonsa. Kukaan muu ei ole enemmän lastensuojelun asiantuntija kuin lastensuojelun työntekijä.

Saavatko lastensuojelun ammattilaiset vain ryöpytystä niskaansa julkisista esiintymisistään?

Kansalaiset ymmärtävät hyvin, että lastensuojelu on monimutkaista toimintaa ja asiakkaiden tilanteet välillä hyvin haastavia. Ihmiset ovat tyytyväisiä, kun he saavat ammattilaisen näkökulman keskusteluihin.

Ammattikunnan sisällä voitaisiin vielä hieman enemmän kannustaa toinen toisiamme some-vaikuttamiseen. Työnantajien ja ammattikunnan suhtautuminen lastensuojelun keskusteluihin riippuu todella paljon keskusteluaiheesta ja -tyylistä.

Liity seuraamme

Lastensuojelutyötä tekevillä järjestöillä ja yrityksillä on omat sosiaalisen median kanavansa. Joidenkin kaupunkien lastensuojelulla on minisivuja ja sosiaalisen median kanavia lastensuojelulle tai lastensuojelun asiat ovat osa sote-virastojen viestintävirtaa.

Muutamilla lastensuojelun ammattilaisilla tai ammattilaisten ryhmillä on blogeja ja niihin liittyviä Facebook- ja Twitter-tilejä, joissa joko pääsiassa käsitellään lastensuojelua tai lastensuojelu on yksi sosiaalialan käsittelevistä teemoista.

Vantaan Lastensuojelun Instagram-sivu

Syksyllä 2016 perustettu tili, jossa tiedotetaan Vantaan kaupungin lastensuojelusta ja parannetaan lastensuojelun julkisuuskuvaa.

Helsingin kaupungin lastensuojelun ryhmätoiminnan Facebook-sivu

Kerrotaan lastensuojelun ryhmätoiminnan työmuodoista asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Sivu perustettu vuoden 2016 alussa.

Helsingin kaupungin lastensuojelun tukihenkilötoiminnan Facebook-sivu

Käytetään tukihenkilöiden rekrytointiin ja tiedotetaan yleisesti lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta työmuotona. Sivu on perustettu 2011.

Variksen lentoa

Koulukuraattori Sanna Variksen vuonna 2016 perustama blogi, joka suunnattu oppilaille.

Tukea toiseen -verkkosivu ja blogi

Tukea toiseen -verkkosivua ja sen sosiaalisen median kanavia ylläpitävät Kuopion 2. asteen psykologit ja kuraattorit. Tarkoituksena tukea opiskelijoiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Verkkosivuun ja blogiin kuuluvat Facebook, Instagram ja Twitter.

Sosiaalinen tekijä -blogi

Vuonna 2014 perustettu, vapaaehtoisvoimin ylläpidetty blogi, jossa sosiaalityön ammattilaiset, tutkijat ja opiskelijat sekä asiakkaat julkaisevat kirjoituksia yhteiskunnallista aiheista. Lastensuojelusta kirjoitetaan säännöllisesti.

  • Blogiin voi lähettää omia kirjoituksia, sähköpostitse sosiaalinentekija@gmail.com. Kirjoituksia julkaistaan myös nimettömänä, yhteystiedot jäävät ylläpidon tietoon.
  • Ylläpitäjät tukevat kirjoittamista.
  • Kirjoitukset jaetaan Facebookissa ja Twitterissä.
  • Keskustelu on ennakkomoderoinnin ansiosta asiallista ja rakentavaa.

eSosiaalityön mahdollisuudet

Vuonna 2016 perustettu eSosiaalityön mahdollisuuksista kirjoittava blogi, jota ylläpitää Lapin yliopiston eSosiaalityön maisterikoulutus -hankkeen opettajista ja opiskelijoista koostuva blogitiimi.

Lastensuojelija-blogi

Vuonna 2010 perustettu Sirkka Rousun blogi, jossa käsitellään lastensuojeluaiheita kouluttajan ja kehittäjän näkökulmasta.

Sosiaalitarkkailija-blogi

Uudelleen vuonna 2014 avattu blogi, joka on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalitieteiden yksikön sekä Keski-Pohjanmaan sosiaalityön opetuksen alueellisen ohjausryhmän ylläpitämä blogi. Kirjoituksia myös lastensuojelusta. Blogilla on Facebook-sivu.

Verkossa-julkaisu

Lisälukemista ja tausta-aineistoa

Pilvimaria Siltainsuu (2016)
Verkossa. Lastensuojelun kuva sosiaalisessa mediassa.
Lastensuojelun Keskusliitto.